Tuijottelua

Joopa joo. Viime viikonlopulle oli suunnitelmissa korujen tekemistä ja kuvaamista. No nyt ei mennyt suunnitelmat ihan putkeen, olen nimittäin ollut ja olen edelleen kipeänä. Eli en ole tätä blogiani suinkaan unohtanut, vaikka päivitystä nyt saadaankin odottaa. Tällä aikaa koitan rohmuilla ideoita..

Tämän blogin lukijoista, satunnaisistakin, varmasti monet tekevät koruja? Oletteko huomanneet itsessänne sellaista, että jäätte tuijottamaan ihmisten koruja? Muka vaivihkaa tuijottelette ihmisten korvia, käsiä tai kaulaa? Mulle on joskus käynyt niin, että olen nähnyt jollain mielenkiintoisen korun ja jäänyt katselemaan sitä, toteutustapaa, helmiä, ideaa, materiaaleja. Olen saattanut ajatuksissani jopa kumartua vähän lähemmäs katsomaan... Ja sitten nolona huomannut, että olen tosiaan tuijottanut. Pitkään. Ja perään pyydellyt anteeksi ja yrittänyt epämääräisesti selitellä tunkeiluani koruharrastuksella. Saattaa olla toiselle pikkuisen kiusallista kun joku, mahdollisesti puolituttu jää toljottamaan kaulaa. Nykyään sitten tällaista välttääkseni yleensä heti kysyn, saanko katsoa tarkemmin, noin harrastusmielessä. :-D